Pikkutilan elämää

Kuvia

Sunnuntai 21.6.2015 klo 17:40

2015-06-05_10.43.38.jpg

Irmeli ja Kuru

kuruirmeli

2015-06-06_07.03.16.jpg

Mampsku "heliumpossu" ja Turbo

kyyhky

Riikinkukkokyyhky

2015-06-05_11.04.09.jpg

Konsta ja Miu

konstalampaat

Konsta ja uuhet

adamlampaat

Adam ja uuhien kanssa

spessukonsta

Spessu ja Konsta

Spessuhalko

Spessu halkohommissa

favekana24.jpg

Faverolle kana hautoo

favekana40.jpg

Pahoittelen kuvatekstien ja kuvien hyppimistä vääriin paikkoihin :(

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lapinlehmä, mangalitza, estrelanvuoristokoira

Elämää laumanvartijoiden kanssa

Perjantai 20.3.2015 klo 20:15

Olen jo pidemmän aikaa miettinyt, että kirjoittaisin elämästä laumanvartijoiden kanssa, mutta sitten mietin mitä niistä kertoisin. Nehän elävät tässä rinnalla omaa elämäänsä, välillä enemmän meidän kanssa ja välillä puuhaavat omia juttujaan lähes näkymättömissä. Mitä kertomista niistä olisi?

Koirat_selin

H

Haluaisinko kertoa siitä miten Adam ottaa rooliin sijaisemona ja hoivaa orpokaritsaa vai siitä miten se menee lapsia vastaan koulun jälkeen portille ja virnistää mukavanähdä- hymyt ja saattelee pihaan. Tai siitä miten se ilmoittaa touhukkaana pikkupossujen syntymän tai niiden karkureissun. Vai kenties siitä miten se kärsivällisesti toimii kaikkien lajien lastenvahtina, kulkee vapaana mukana lenkillä ja tottelee.

A_ja_sissi_pienena

Vai sittenkin sen miten vakavasti se ottaa työnsä meidän ja tilan puolustajana. Siinä saattaa käydä niin, että anoppi jää portille vesisateeseen seisomaan ja odottamaan isäntäväkeä tai täti leipoo pullaa koko päivän kun ei pääse ulos. Tai voihan siinä käydä niinkin, että en pääse töihin ilman koiraa joka tietää minun olevan suuressa vaarassa jota itse en ymmärrä.

Adamtalvi

E

Entä mitä Anista? Työmyyrä joka hoitaa tehtäväänsä suurella intohimolla. Karkottaa raivoisalla haukulla korpit, partioi väsymättä alueellaan pitäen huolen, ettei mikään peto pääse yllättämään. Tulee ylväänä hakemaan rapsutuksia juuri silloin kuin hänelle sopii ja painaa päänsä syliin. Kirjoittaa siitä kuinka kaunis se on.

Ani_tunkiolla

V

Vai pitäisikö sittenkin kertoa siitä miten sitä ei pitele mikään aita, mikään käsky ei pysäytä raivopäistä menoa jos kyseessä on työtehtävä. Eikä aina tarvitse olla työtehtäväkään, sekin riittää, ettei satu huvittamaan. Kertoa niistä epätoivoisista kerroista kun yrittää saada omille teilleen lähtenyttä koiraa kiinni. Sen verran ollaan tässä opittu, että se on aivan turhaa, koira kyllä tulee kotiin. Tai siitä miten vain yksi ihminen perheessä voi käsitellä koiraa jos sillä sattuu olemaan huonopäivä ruuan suhteen.

Aniluu

J

Ja sitten vielä Konsta. Mitä tuosta pentumaisesta hötkeltäjästä voisi kertoa? Kuinka sen kumea haukku raikaa iltaisin sen alettua vartioimaan. Miten se luottaa ja ajattelee hyvää kaikista muista eläimistä, kuten myös ihmisistä. Kuinka se hyppää vasten ja rutistaa halaukseen, touhuaa hommissa mukana ja tottelee hienosti.

Ehkä minä jotain kerrottavaa keksisin.

Irmeli_konsta_ja_c

2 kommenttia . Avainsanat: Estrelanvuoristokoira, laumanvartija

Hallittua kaaosta vai kuumehoureita?

Keskiviikko 25.2.2015 klo 19:55

Tänään aloin epäillä silmiäni kun tilamme ehtoisa emäntä oli iltamassa hoitamassa eläimiä minun maatessani sohvan pohjalla ankaran influenssan kourissa. Nousin särkylääkettä hakemaan kun pikku vilunväristykset vipelsivät pitkin ruotoa ja arvelin, että lähden siitä sitten possuja ruokkimaan.

Ikkunasta vilkaistessani näin kun pihalla laukkasi ensin puolenkymmentä lammasta hyppäätiloikkaa, niiden perässä samanlaisilla loikille veti Spessupossu ja joukon kruunasi uljas laumanvartijajuniorimme Konsta joka selvästikään ei tiennyt miksi tässä nyt juostaan, pitäisikö ylipäätään juosta noiden perässä vai luikkia karkuun. Vanhempi herra Adam juoksenteli hieman hätääntyneenä kylkiluurivi suussaan, että mihin hittoon minä tämän nyt piilotan. Lampaat pelkäävät sikoja kuollakseen joten Spessu aiheutti niissä oikeutetusti kauhua kun se kirmasi nuoren possun koko innolla niiden perässä. Rouva seisoi rauhallisena tämän kaiken keskellä kädet talvipompan taskuissa eikä näyttänyt hitustakaan huolestuneelta, saati hätääntyneeltä. Monenlaisia ajatuksia ehti risteillä räkäisessä päänupissani siinä ulkovaatteita päälle sovitellessa: Olivatko lampaat karanneet vai oliko ne päästetty, miksi Spessu oli samaan aikaan pihalla ja mitä tapahtuu kun noinkin monta eri lajia on yhtä aikaa pihalla. Särkylääke jäi ottamatta kun suoriuduin pihalle koska ei ollut epäilystäkään että apuani tarvitaan kipeästi!

Sissi oli löytänyt kasvatti-isänsä ja juoksi haltioissaan Adamin perässä joka edellen yritti epätoivoisesti miettiä mihin pistäisi kylkiluun suustaan. Sissi parka ei ymmärtänyt miksi isukki juoksi sitä karkuun ja mulkoili sitä rumasti. Muut lampaat eivät kiinnostaneet sitä pätkääkään kunhan se sai olla Adamin kanssa. Kysyin rouvalta, että missä määrin tämä härdelli oli tarkoituksellista. Spessu oli kuulemma ihan luvan kanssa ulkona mutta lampaat olivat livahtaneet vedenhakureissun ajaksi huonosti suljetusta ovesta. Muut lampaat tulivat kiltisti viljakipon perässä, paitsi Sissi. Sissi suostui karsinaan vasta kun Adam oli otettu hihnaan ja viety lammaskarsinaan. Spessu oli erittäin ihastunut lampaiden pitkin pihaa tuottamiin mustiin pastilleihin joita se natusteli ja röhkytti ylen tyytyväisenä, hädin tuskin sillekään kelpasi iltaruoka houkuttimeksi karsinaan.

Kas niin, mitään kaaosta ei ollut, rouvalla oli homma täysin hallussa ja minä olin täysin tarpeeton... Ehkä kaikki oli vain kuumeen tuomaa harhaa, mene ja tiedä.

Tähän loppuun pitää vielä kertoa hilpeä anekdootti alkuviikolta kun tuntuu, että kaikki elukat on olleet hieman huikentelevaisella mielellä ja karkailleet karsinoistaan. Olin itse reissun päällä ja rouva oli aamukierroksella eläimiä hoitamassa. Possutarhoilta päin tullessaan hän huomaa kuinka aamun hämärässä sarastuksessa rakas Irmeli -lehmämme hiipii varovasti pihatietä alaspäin. Kaikki jotka ovat olleet lehmien kanssa tekemisissä tietävät kuinka lehmät hiipivät :) Kun Irmeli huomasi emännän kävelevän reippaalla askelluksella mäkeä ylös, se loikkasi melkein yhdellä hypyllä 180 astetta ympäri ja loikki hirveällä ryskeellä takaisin navettaan. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Paitsi tänä aamuna jolloin hevoset päättivät suunnata tarhan sijaan pihan puolelle kun ei tullut laitettua narua kujan ovelle....

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lammas, spessu, mangalitza, koira, estrelanvuoristokoira

Pakkaspäiviä ja koiranäyttelyä

Maanantai 12.1.2015 klo 9:10

Pakkanen paukkuu ja viima vinkuu. Possujen mökit on vuorattu ruokohelvellä ja sieltä ne tyytyväisenä kömpii syömään, mutta muuten eivät juuri kärsäänsä ulkona näytä. 

Kanala oli päässyt miinukselle, mutta onneksi kanat ovat sen verran karastuneita, että eivät vähästä hätkähdä. Laitoimme kuitenkin lisälämpöä.

Konsta käväisi ensimmäisessä näyttelyssään Kajaanin kv:ssä. Täytyy kyllä olla ylpeä maalaistollosta! Pallohalli itsessään on jo aikamoinen kokemus ja siellä ihmis- ja koiravilinässä toinen oli kuin kotonaan. Tuomarina oli Schogol George. Vähän jännäsin miten Konsta mahtaa juosta ja malttaako seistä sievästi, mutta ihan hyvin meni. Juosta tosin olisi voinut vähän rivakammin, mutta ei jumitellut eikä pomppinut. Hampaat näytti hienosti ja ne tuomari syynäsi yllättävän tarkasti. Kysyi toki ensin voiko hän ne katsoa. Ennenuni ei toteutunut, aikaisemmin näin unta, että Konstalla on liian pienet hampaat ja sitä ei voi arvostella :D. 

Lopputulokseen ei voi olla kuin tyytyväinen SERT ja ROP, siitä se lähtee! 

konsta_.jpg

Spessupossu ei ole aikoihin noussut farmarin konttiin ja nostaa ei jaksa. Yhdet pikkujoulut jäi kutsuvieraana viettämättä tämän takia. Monesti mietinnässä ollut pakettiauto kävi silloinkin mielessä, ramppia pitkin nousisi helposti. Nyt sitten kävi niin, että vanhempani ostivat uuden pakun ja meille jäi vanha, nyt meillä on Spessupaku.

Juuan jääkatedraalilla vietetään ensi kuun alussa lähiruokatapahtumaa ja sinne olisi tarkoitus suunnata joko Spessun tai parin pikkupossun kanssa kertomaan mikä on Mangalitza.

Muokattavana ollut risteytysuuhen talja kotiutui, on muuten hieno. Käsityönä ja kotiloissa muokattu!

talja.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Estrelanvuoristokoira,